Esin Aamutuuli

_MG_6771_netti(c) Sonja Siikanen

”Pidän itsessäni siitä että olen pikkusisko. Tämä rooli on antanut minulle kyvyn olla tietyissä tilanteissa pitkäjänteinen, vaikka en ole ollenkaan pitkäjänteinen ihminen, mutta juuri tuo pikkusiskon nöyryys on auttanut monessa ryhmätehtävässä ryhmän dynamiikan toimivuudessa. Ja toiset arvostavat myös sitä.

Pidän Suomessa siitä että meillä on täällä paljon erilaisia kulttuureja. Olen käyttänyt kesän 2017 matkustellen Suomessa ja havahtunut siihen kuinka ihmiset ovat hyvin erilaisia, kun vertaamme esimerkiksi vaikka pohjanmaalaista ja pohjoiskarjalaista. Ajattelutyyli, sosiaalisuus ja tapa huomioida toisia on hyvin erilaista. Myös ruokakulttuurit eroavat vahvasti Suomessa alueittain. Suomea ei usein helpolla ajatella idän ja lännen kohtauspaikkana, mutta oikeastaan olemme myös sitä: pohjoiskarjalan kulttuuri on saanut paljon vaikutteita Venäjältä, kun taas läntinen Suomi on vaikuttunut Ruotsista ja Saksasta. Lappi taas saamelaisista, joiden sukujuuret ulottuvat niinikään Venäjälle, mutta Siperiaan. Suomessa kohtaa siis monia kulttuureja ja nämä kulttuurit ovat onnistuneet säilymään kohtalaisen pitkään.

Olen kasvanut kaksikulttuurisessa perheessä. Kun isäni tuli äitini kanssa Suomeen 70-luvulla, oli Suomessa vähän maahanmuuttajia tai pakolaisia. Tilanne sai käännöksen 90-luvun tienoilla kun Somalian tilanne paheni ja lama-ajan Suomi avasi varovaisesti ovensa auttaakseen pakolaisia. Tuolloin vielä neonatsismi tuomittiin, ja muistan kuinka uutisissa kerrottiin jos silloisessa neo-natsien kehdossa, Joensuussa, tapahtui iskuja ulkomaalaisia kohtaan. Ja niitähän tapahtui. Tällöin teot oli tuomittavia. Nykyisin minusta tuntuu, että on hyväksyttävää kohdistaa vihaa ulkomaalaistaustaiseen henkilöön. Fyysistä ja henkistä. En vieläkään käsitä, miten asiat ovat voineet mennä näin päin, että ennen tuomitusta asiasta onkin tullut julkisesti hyväksyttävää. Etenkin kun kyse on toiseen ihmiseen, viattomaan, kohdistuvasta henkisestä ja fyysisestä pelottelusta ja väkivallasta. Ihmisillä saa ja pitää olla mielipiteensä, mutta rationaalisesti. Sisälläni pysyy pelko, että joku tekee omaa isääni kohtaan jotain. Vaikka hän onkin asunut Suomessa 40 vuotta, hän on silti aina täällä ulkomaalainen.”

Esin Aamutuuli,
media-alan sekatyöläinen

”In myself I like that I’m a little sister. This role has given me an ability to have a long-span, even if I’m not at all a long-spanned person, but that exact humbleness of a little sister has helped me with a lot of group assignments and with the functionality of group dynamics. And others appreciate that as well.

What I like about Finland us that there are different cultures here. I have traveled around Finland this summer and realized how peaople are very different when you compare, for example, Ostrobotnians and north Karelians. The way of thinking, being social and the way we pay attention to each other are different. Also food cultures are different in different parts of Finland. You don’t usually consider Finland as a meeting point of east and west, but in a way we are also that: the culture of north Karelia has been influenced by Russia while the western Finland has been influenced by Sweden and Germany. Lapland by Sami people, who’s lineage goes back to Russia as well, more precisely to Siperia. In Finland you come across with different cultures and these cultures have been around for quite a long time.

I have grown up in a bicultural family. When my father came to Finland with my mother in the 70s there were only a few immigrants or refugees. It changed in the 90s when the situation in Somalia got worse and depression stricken Finland cautiously opened it’s door to help refugees. It was a time when neo-nazism was judged. And I remember how the news talked about the attacks towards foreigners in Joensuu, the nest of neo-nazis then and now. And those attacks were regular. The acts were judged then. Nowadays it seems like it’s accepted to hate towards people with foreign backgrounds. Physically and mentally. I still don’t understand how things have changed from something that was judged to something that’s accepted. Especially when it’s about mental and physical bullying and violence towards another, innocent, human. People are allowed to, and they should have their opinions, but rationally. There’s always a fear inside of me that someone will do something to my dad. Even if he’s lived here for 40 years, he’s still always a foreigner.”

Esin Aamutuuli
works in the media field

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Website Built with WordPress.com.

Ylös ↑

%d bloggaajaa tykkää tästä: